Metsästyskuulumisia ei valitettavasti ole viime vuosina päivitetty.

Hirven metsästys 2018

Lauantai 15.12

Aamulla hämärissä metsätäjät lähtivät jälleen liikkeelle moneen eri suuntaan valtion maille. Puiston rajalla oli havaittu suden jäljet, joten sinne suunalle ei metsästyskoiria kukaan halunnut löysätä irti. Ahokosken tienoolla valtion mailla oli jäljet Palovaaraan päin. Tälle jäljelle laitettiin Mosku kokeilemaan, vieläkö vanhan jalka nousisi lumessa. Aluksi näytti, että ikä ei paina, mutta jonkun matkaa seurattuaan koira tuli metsäkoneen uralle ja päätti, että sitä olisi paljon helpompi mennä kuin pahnata metsässä. Ilmeiseti ikä alkaa jo tehdä tehtävänsä 10-vuotiaalle, päätettiin ottaa koira pois ja antaa mahdolisuus nuoremmelle. Soitimme Ristolle, joka oli toisella puolella Jaalankajokea, että jäljet tuli sinne päin ja ovat mahdollisesti menneet joesta yli. Risto oli päästänyt jo Porvarin irti Palovaarassa ja koira löysikin hirven( liekö sama kuin mitä jäljet,  vai eri, sitä ei voi tietää). Samoihin aikoihin myös nuori 9kk ikäinen Ruska löysi jäljen päästä hirven ja aloitti ensimmäisen haukkunsa Kontiomaan alapuolelta. Mukavasti kahden koiran haukku raikasi Jaalankajoen molemmin puolin ja jostain Ruottisenharjulta päin kuului vielä kolmaskin haukkuvan.

Risto lähti Porvarin haukulle ja Hannu sekä Seppo menivät passiin. Porvari piti hirven paikallaan ja Riston tullessa haukulle koira alkoi paimentamaan hirveä kohti ampujaa. Kohta hirvi alkoikin liikkua kohti Ristoa ja tilaisuus ampumiseen avautui. Niin sai yksinäinen naaras luodista ja kaatui lumiseen Palovaaraan metsän siimekseen. Lyhyt päivä alkoi kääntyä iltapäivän puolelle, kun hirvi saatiin suolistettua ja vedettyä hallille nyljettäväksi. Nyt olisi peijaislihat varmitettu ja tammikuussa saataisiin käristystä syötäväksi. Metsästäjäkin sai jälleen yhden mukavan tarinan reppuunsa jälkipolville kerrottavaksi.

Ruska sai myös arvokasta kokemusta tulevia metsästysvuosia varten vaikka sille ei kaatoa saatukkaan hirven ollessa arka ja lähtiessä liikkeelle.

Lauantai 1.12

Marko ampui Tikon haukkuun vasan.

Lauantai 24.11

Aikaisemmin syksyllä tarjousten perusteella myyty aikainen hirvi saatiin pyydettyä ostajalle orteen riippumaan. Hannu ampui hirven Porvarin haukkuun. Useampi metsästäjä haukulle yritti, mutta hirvi karisti heidät kannoilta. Lopulta hirvi erehtyi suunasta ja juoksi Hannun syliin.

Keskiviikko 21.11

Hannun ampui vasan Porvarille.

Lauantai 3.11

Kari ampui vasan Mantan haukkuun.

Lauantai 27.10

Aamulla keskiviikkona ammutun hirven jakoon jäi osa porukkaa ja pari koiraa lähti metsään. Hannu ja Ossi (6v) menivät Porvarin kanssa Palovaaraan ja Jarmo sekä Petra (11v) menivät pentukoira Tuiskun kanssa Honkavaaraan. Porvari löysi hirven, mutta suojaisa luonnonpuisto muistui hirven mieleen ja sinne haukku lopulta asettui Kortesuolle. Koska tälle ei ollut mitään tehtävissä, Hannu päätti kokeilla nuoren Millan kanssa vielä kylän pinnasta, olisiko siellä hirviä haukuttavaksi.

Milla lähti Jaalankajoki varteen porkkaamaan, aikansa liikuttuaan alueella se saikin haukun. Haukussa oli emä ja vasa. Lihan leikkuusta vapautunut Marko oli myös kerinnyt samalle alueelle toisen koiran kanssa metsään, mutta pahasti eivät toisiaan koirat häirinneet ja Milla haukkui Hannun hiipiessä lähemmäksi. Vasa kaatui iltapäivän puolella Hannun ampumana. Nuori koira sai arvokasta kokemusta jälleen kartutettua. Porvarikin lopetti haukkumisen ja palasi takaisin, kun ampujaa ei alkanut kuulua haukulle.

Tiistai 23.10 ja keskiviikko 24.10

Tiistaina mentiin metsälle useammalla koiralla. Monesta kohtaa kokeiltiin, mutta liikkuvaa sorttia tuntuivat hirvet olevan. Lopulta iltapäivällä Mosku sai hirven haukkuun. Koska pimeän tulo oli vain muutaman tunnin päässä yritettiin saada kaatoa aikaan pasittamalla hirven siirryttyä luvalliselle pyynti alueelle. Haukku paikalle arka hirvi ei päästänyt ja lopulta erehtyikin passimiehen eteen juoksemaan. Laukaus kajahti, mutta pahaksi onneksi hirvi oli juuri astunut kuoppaan, kun Kari painoi liipaisinta ja luoti lensi yli. Hirvi pysähtyi muutaman sadan metrin päähän ja Kari lähti vielä kokeilemaan haukulle pääsyä. Siinä ei onnistuttu ja hirvi lähti liikenteeseen kohti Paukkerinvaaraa.  Toisen kerran Kari vielä sai vahvistuksen, että ensimmäinen laukaus ei ollut osunut, koska toiseltakaan haukku paikalta ei löytynyt verijälkiä. Vielä Paukkerinvaarassa luvallisella alueella Jarmo yritti ehtiä enne pimeää ampumaan, mutta sen verran kova liike hirvellä oli, ettei siihen ehtinyt ampua. Kolmannen kerran nähtiin, että hirvi oli terve kuin pukki. Ei auttanut, kuin myöntää tappio ja antaa pimeyden laskeutua tiennoolle Moskun jatkaessa haukkumista.

Keskiviikko aamuna Mosku vielä haukkui ja hirvikin oli yön aikana siirtynyt Jongun rantamia pitkin takaisin kohti Jaalankaa. Jarmo lähti karkottelemaan hirveä saadakseen koiran pois metsästä, mutta taktiikka ei pelannut vaan Mosku jatkoikin haukkumista siirtyen seuran vuokraamille maille. Koska nyt olisi lupa ampua, täytyi sitä yrittää.

Jarmo lähti yrittämään haukulle pääsyä ja pääsikin hyvälle etäisyydelle. Haukussa oli sama naaras kuin edellisenä päivänä, mutta kuten tavallista tiheä metsä esti ampumisen. Lopulta hirvi karkottui eteenpäin ja koira perässä. Haukku vakiintui vähän matkan päähän ja uusi hiivintä haukulle alkoi. Yllättäen haukussa olikin uros sarvineen, ilmeisesti naaras ja uros olivat jossain vaiheessa karkkoa törmäilleet ja koira oli jostain syystä vaihtanut pelikaveria. Uroskin oli osannut piilopaikan hakea kuusen takaa, joten ampuminen ei tässäkään onnistunut. Muutaman sadan metrin karkotus ja uusi yritys. Nyt maasto näytti jo vähän selkeämmältä, mutta kello oli jo pyörähtänyt iltapäivän puolelle ja tutkapannan akku hälyytti viimeistä pykälää. Moskukin oli jo työseknnellyt hirvellä yli 20 tuntia, joten pieni väsymys alkoi näkymään koirassakin.

Jarmo pääsi jälleen lähelle haukkua ja jäi odottamaan sopivaa paikkaa ampua. Tuntui, että ei kaaota saa tästäkään aikaiseksi, mutta lopulta uros ajoi koiraa metsästäjään kohti sarvet edellä. Kaksi laukausta viimeinen itsepuolustukseksi, kun näytti , että päälle se vielä puskee. Uros kaatui siihen paikkaan ja haukku päättyi melkein 23 tunnia tultua täyteen. Mosku ei kyllä paljoa enää jaksanut vaan laittoi lepäämään saaliin viereen.  Siitä alkoi metsästäjän työmaa mihin koira sen lopetti. Kyllä 10-vuotiaalle veteraanihaukkujalle täytyy hattua nostaa, sillä tällainen suoritus ei ole enää itsestään selvyys tälle iälle.

Lauantai 20.10

Kuulas pakkas aamu valkeni hiljalleen kodalla nuotion loimutessa. Neljä koiraa lähti tänään hirviä hakemaan metsistä. Tuuleton keli aiheutti ilmavainuisille koirille vaikeuksia löytää hirviä, haukkua ei alkanut kuulumaan. Mosku tökkäsi hirveen, mutta se ei halunnut henkeään menettää vaan päätti ottaa jalat alleen. Koira otettiin välistä pois, jotta ei koko päivä menisi juostessa. Milla nuohosi Honkavaaraan länsi puolella,mutta ei sieltäkään mitään löytynyt. Miina koirista nuorin sai kokeilla Honkavaaran ja järven väliä. Tiko liikkui Jaalangan kylän pinnassa, mutta tuuri ei tuntunut olevan kenenkään puolella tänään.

Iltapäivän puolella Tikolla oli uros edessä, mutta juoksu kisaksi meni. Moskulla oli toinen kosketus hirviin myös, mutta nämäkään eivät olleet aamullisia kummenpia vaan maiseman vaihto tuntui olevan niidenkin mielessä.

Päivän aikana Kauko ja Jouko laittoivat rännejä pirtille paikoilleen. Edellisenä lauantainan Kauko oli tehnyt tellingit valmiiksi niin, että asunnus työhön oli helppo ryhtyä. Pitkä julkisivu tulikin valmiiksi ja seuraavalle päivälle jäi telineiden purku ja siirto toiselle seinälle.

Makkaraakin paistettiin. Jälleen saimme paikan päälle pientä väkeä, kun Hannun lapset tulivat katsomaan eilen kaatunutta hirveä. Makkarat hävisivät lasten suuhun ja pian energiaa riitti leikkeihin. Nuorin nyytti oli tyytyväinen äidin imetettyä päivä unilta heränneen muutaman kuukauden ikäisen vauvan. Mukava, että vanhemmat jaksavat lapsiaan metsään tuoda retkeilemään, siinä samalla siirretään seuraavalle sukupolvelle kipinää metsälle ja luontoon. Ja opitaan mistä ruokaa saadaan ruokapöytään.

 

Perjantai 19.10

Seppo ampui vasattoman naaraan valtion maille Yöahon suunnalle Nassen haukkuun.

 

Maanantai 15.10

Saatiin yksi vasa lisää Porvarin haukku työskentelyyn Hannun ampumana Jaalankajoki varteen. Jostain syystä vasa oli omikseen liikenteessä eikä emää näkynyt missään.

 

Aloitus päivä Lauantai 13.10

Hirven pyyntiin lähdettiin hyvillä mielen 13.10 metsästyksenjohtaja Pentin ohjeistuksen jälkeen. Useampi koira lähti metsään hirviä etsimään. Heti aamusta saatiinkiin veteraani koira Moskun haukkua kuunnella. Haukussa oli nuori naaras ja sarvipää uros. Kumpaakaan ei saatu tällä kertaa. Myös nuorta hirvenhaukkuja sukupolvea oli kokeilemassa ja opettelemassa metsässä touhuilua.

Ennen puoltapäivää Manta aloitti haukun vanhoilla pelloilla. Haukulle lähti koiran omistajan lisäksi nuori metsästykseen osallistuja 11-vuotias Petra. Emä ja kaksoisvasat olivat kuitenkin suojanneet itsensä tiheikköön, joten ensimmäinen yritys ei onnistunut. Porukka kuitenkin siirtyi seuraaville saroille ja uusi lähestymisstradegia otettiin käyttöön. Passit oli jo laitettu varalta todennäköisille kuluille. Seuraavaksi lähdettiin kahden ampujan voimin haukulle. Jälleen emä oli jälkikasvunsa vienyt tiheikön suojaan. Ampujat pääsivät hyvin lähelle, 20m päähän, mutta silti ampuma tilaisuutta ei tuntunut tulevan. Reilun kahden tunnin kyttäyksen jälkeen toinen vasoista astui suojasta sen verran ulos, että Jarmo pystyi ampumaan vasaa. Näin saatiin ensimmäinen hirvi kaadettua tälle syksylle.

Päivän aikana ei muita haukkuja kuultu, mutta niitä varmasti tulee tulee tälle syksylle useita. Nuorin hirvi jahtiin osallistuja taisi olla parivuotias Kaisa. Isän kanssa olivat sisarukset lähteneet makkaran paistoon ja  olivat käyneet tutustumassa ”riistanvartijaan” (Pentin kyhäämä metsästäjän näköinen pelätti) riistapellolla. Oli kuulema ollut vähän pelottava vaikka ei ollut mitään puhunutkaan. Mukavasti lapsilla aika kului kodan ympärillä metsää tutkien ja leikkien. Nuorimmainen ehti torkahtaakkin päiväunet muiden leikkiessä.

 

Hirven metsästys 2017

 

Laillinen hirven metsästyskausi alkoi 1.9 koko maassa peltohirvien pyyntinä. Metsästysseuran kesäkokouksessa hirviporukka päätti aloittaa pyynnin omalta osaltaan vasta 14.10, koska pyynnissä käytetään pääasiassa apuna koiria.Tänä syksynä Honkavaaran metsästysseura sai luvan kahdeksalle hirvelle. Kesäkokouksen päätöksellä luvat käytetään 6 vasaan ja 5 aikaiseen hirveen.

 

16.10 ensimmäiset hirvet kaatuivat Honkavaaran seutuvilla: peijais hirvi ja yksi vasa. Risto ampui ensin vasan karjalankarhukoira Porvarin haukkuun ja uros menetti henkensä metsästäjän suojellessa itseään.

19.10 Hannu T. kaatoi vasan Porvarin haukkuun puutorilla.

25.10 jämtlanninpystyskorva Mosku haukkui Jaalanka jokivarressa pientä tappisarvea. Metsästäjien pyssyjä vältellyt hirvi kaatui lopulta Karin pyssyn edessä.

3.11. Aikainen naaras hirvi saatiin kaadettua veteraani Kustin haukkuun, omistaja Hannu toimi ampujana.

12.11 pitkän ja vaihe rikkaan päivän päätteeksi Jarmo ampui uros vasan Moskun haukkuun. Pimeä ehti laskeutua metsään ennen kuin vasa saatiin tien varteen ja vajalle nyljettäväksi. Mosku ei halunnut jäädä kaadolle vaan jatkoi hirvityöskentelyä emän kanssa aamuyölle asti ennen kuin malttoi lopettaa ja lähteä katsomaan isäntää.

Marko ampui vasan Tikon haukkuun muutama päivä tämän jälkeen.

Hannu P ampui pienen tappi sarven Tikon karkosta Honkavaaraan.

Marraskuun loppu puoli oli haasteellinen pyynnin kannalta. Hirvien alkanut muutto liike ja aikanen lumi alkoivat vaikeuttamaan  metsästystä. Joulukuun alkukaan ei tuottanut tulosta vaan hirvet säilyttivät henkensä. Kuitenkin muuttohirviä alkoi saapua pyyntialueelle ja toivo saada loputkin lupahirvet ammuttua alkoi nousta.

Puolen välin tienoilla joulukuuta Seppo ampui aikaisen naarashirven Palovaaraan.

Lumi määrän lisääntyessä koirilla metsästämisestä täytyi luopua ja ottaa sukset käyttöön. Ihan ei vanhan kansan hirven hiihtoon lähdetty, mutta Pentti, Hannu P, Jarmo ja Petra kunnostautuivat hiihtämään jälkiä useampana päivänä  ja passimiehet odottivat, jos jotain saisivat saalista.

31.12 viimeinen luvallinen metsästyspäivä ja viimeiset hetket saada saalista. Lyhyen päivän näön aikana passitettiin ja hiihdettiin. Viimeisillä minuuteilla ennen pimeää Pentin passiin tuli aikainen hirvi. Pentti ampui , mutta hirvi menikin raanaan. Pimiä hommiksi meni, mutta lopulta saatiin hirvi kellistettyä ja liiterille.

 

 

Hirven metsästys 2016

 

Hirvenmetsästys päättyi 31.12.  Lupia oli myönetty viidelle aikaiselle ja neljälle  vasalle. Yksi aikaisen lupa muutettiin jo ennen jahtikautta kahdeksi vasaksi hirviporukan yhteisellä päätöksellä näin lupa määrä jakautui neljäksi aikaiseksi ja kuudeksi vasaksi. Kaikki aikaiset ammutiin ja vasoista vain yksi jäi saamatta. Metsästäjät ahkeroivat melkein kolmekymmentä jahtipäivää kasaan kauden aikana. Monia kokemuksia saatiin tällekin syksylle kokea yhdessä metsällä ollessa, mukava niitä on muistella kevään aikana uutta kautta odotellessa.

 

Sunnuntai 27.11

Hirviä kaatui rytinällä sunnuntai iltapäivällä, kaksi aikaista ja yksi vasa. Tiko haukkui vasa porukkaa kolme tuntia ja Mantalla oli nuori uros haukussa. Enää yhtä uupuu niin kaikki hirviluvat on käytetty.

 

Lauantai 12.11

 

Marko Puurunen ampui vasan Tikan haukkuun Honkavaarasta.

Tiistai 1.11

Kari ampui Nassen haukkuun vasan Honkavaaraan.

 

Lauantai 15.10

Lauantaina kaatui yksinäinen nuori naaras hirvi. Tilanne oli kaato hetkellä haastava sillä hirvi seisoi keskellä Jaalankajokea Moskun haukkuessa rannalla. Liekö mennyt vilvoittelemaan 20 km juoksu kisan jälkeen, tiedä sitä. Pojilla oli työmaa saada kaadettu hirvi pois kellumasta joesta, vähän taisivat itseäänkin kastella siinä urakassa. Lopulta hirvi kuitenkin saatiin orteen roikkumaan.

 

Lauantai 8.10

 

Tänään saatiin kaksoisvasa porukasta toinen vasa kaadettua Porvarin haukku työskentelyyn.

Toisellakin koiralla oli haukku, mutta teknisten tutkaongelmien vuoksi kaatoa ei edes yritetty.

 

Keskiviikko 28.9

Sateisen yön jälkeen kokeiltiin jälleen olisiko onni myötä hirvimetsällä. Kontiomaan suunnalla Mona lähti hakulenkille ja Nasse Honkavaaran suunnalla. Kohta kumpikin koira oli hirvien parissa. Toisella koiralla hirvityöt onnistui paremmin kuin toisella, sillä Monan päivä ei kovin pitkälle jatkunut, mutta Nasella oli monta jännittävää vaihetta ainakin tutkan näytöltä seurattuna.

Nasse alkoi haukkua palasessa, jossa seuralla ei ole metsästysoikeutta, mutta sen verran lähellä rajaa, että toiveita hirvien siirtymisestä sallitulle alueelle oli. Hannu soitteli tarvittavat passi miehet sopiviin paikkoihin ja meni haukun läheisyyteen saadakseen hirvet oikealle puolelle.

Jonkin aikaa meni ja hirvet lähtivätkin liikkeelle, mutta eivät erehtyneet Hannun passiin. Seurasimme tutkasta kuinka koira kulki hirvien kanssa välillä pysähtyen haukkumaan. Haukun suunta alkoi muuttua kohti seuraavaa passimiestä ja jännitimme miten kävisi. Ihmeellisesti hirvet väistivät passimiehen eikä vieläkään pamahtanut, suunta näytti lähtevän kohti kolmatta passimiestä. Jokohan nyt hirvet erhetyisi? Tämäkään passilinja ei saanut hirvistä näköhavaintoa ja alkoi jo näyttää siltä, että hirvet menisivät menojaan. Jostain syystä hirvet kuitenkin vielä kääntyivät takaisin ja kuin ihmeen kaupalla kävelivät kohti Hannua ja silloin pamahti ja vasa nurin.

 

Lauantai 24.9

Hirven metsästys alkoi 24.9 lauantai aamulla kello seitsemän aikoihin, kun hirviporukka kokoontui pirtille. Ennen metsään lähtöä keskusteltiin tärkeistä asioista metsästykseen liittyen ja sovittiin miten hirviä metsästetään, kun riistanhoito yhdistys ei antanut suosituksia tälle syksylle.  Kohta arvottiin alueet joihin koirat pääsisivät hakemaan hirviä ja 5 koiraa Nasse, Naska, Tika, Manta ja Mosku lähtivät sateiseen metsään etsimään haukuttavaa.

Yöllä alkanut sade tuntui huuhtoneen kaikki hajut metsästä pois, sillä löytöjä ei alkanut kuulua mistään. Koirat kyllä tekivät hyvää työtä nuohoten isojakin alueita läpi, mutta puolen päivän aikoihin osa palasi tyhjin käsin pirtille makkaran paistoon ja pohtimaan mitä seuraavaksi kokeilisi.

Koirien ollessa metsässä osa metsästäjistä jäi siivoamaan lihankäsittely tiloja, niin että kaadetut hirvet voitaisiin käsitellä asianmukaisesti syksyn mittaan. Paljon olikin tehtävää keittiö remontin jäljiltä ja poltettavaakin löytyi, mutta isommalla porukalla siivoustyöt tuotti tulosta.

Iltapäivän puolella osa koirista oli vielä metsässä haku lenkeillään. Pahasti alkoi jo näytttää siltä, että aloitus päivänä jäätäisiin ilman saalista, mutta yhtä koiraa kuitenkin onnisti. Joukon nuorimmainen tulokas Manta  löysi itselleen pelikaverin ja haukku alkoi raikaamaan. Nyt olikin metsästäjien vuoro päästä haukulle ja saada selvyys millainen hirvi haukussa olisi.

Marko ja Jarmo lähtivät haukulle ja Tomi jäi  seuraamaan tilanteen kehittymistä autolle. Haukusta löytyi nuori naaras hirvi, jolla ei ollut vasoja. Ihan lähtö paikalle ei hirvi jäänyt vaan siirtyi muutamia kilometrejä. Lopulta haukkua asettui ja saatiin kaato aikaiseksi. Marko ampui Mantalle ensimmäisen hirven ja saatiin yksi nuori hirvikoira lisää seuraan.

Vielä oli edessä saaliin veto metsästä autolle ja nylkeminen. Jouko tuli mönkijällä avuksi ja saimme näppärästi hirven tielle. Kello oli jo sivu neljän, kun tulimme pirtille takaisin hirvi kyydissä. Oman aikansa nylkeminen vei ja seitsemältä viimeisetkin pääsivät kotiin lepäämään ja seuraavaan päivään valmistautumaan.